Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)

Ongelmaperustainen oppiminen, problem based learning eli PBL perustuu ajatukseen siitä, että oppimisen lähtökohtana voi käyttää ammatillisesta käytännöstä nousevia tilanteita ja ongelmia, joihin kaivataan ratkaisua.

Oppimisessa yhdistetään siis teoreettista ja käytännöllistä ainesta. Ongelmalähtöistä opiskelua pidetään opiskelijaa motivoivampana ja oppimistulosten kannalta suotuisempana kuin perinteistä opettajajohtoista opetusta. Ongelmalähtöiselle opetukselle ja oppimiselle on tyypillistä todellisen elämän ongelmat ja tilanteet, siten opiskelijalle syntyy käsitys siitä kontekstista, johon tietoa tai osaamista on tarkoitus myöhemmin soveltaa. Myös opiskelijoiden itsensä asettamat kysymykset ja ongelmat voivat olla oppimistehtävien lähtökohtana.

Kuvitus: Hanna KonolaOngelmalähtöisessä oppimisessa opetus voi tapahtua esimerkiksi 6-10 hengen pienryhmissä, joissa ongelmia käsitellään ryhmätyöskentelyn avulla. Tiedonhankinta tapahtuu itsenäisesti ja luennointia pyritään käyttämään mahdollisimman vähän. Oppijalla on aktiivinen rooli omassa oppimisessaan. Opettajan rooli on puolestaan toimia tuutorina, oppimisen ohjaajana ja tukijana.

Opetussuunnitelma organisoidaan muutaman viikon pituisiin jaksoihin, joilla käsitellään erilaisia, ammatillisesta käytännöstä nousevia teemoja. Yhden jakson aikana pienryhmät tapaavat tuutorin johdolla noin kahdesti viikossa, jolloin keskitytään käsittelemään yhtä ongelmaa kerrallaan. Tapaamisten välinen aika on itsenäisen opiskelun aikaa. Itsenäistä opiskelua ei ole rajoitettu pelkästään tiedonhakuun kirjallisuuden kautta vaan hyvinä tiedonlähteinä voivat toimia myös tapaamiset eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Ongelmalähtöinen oppiminen mahdollistaa eri alojen yhdistämisen opiskelussa. Käytännöstä tulevat ongelmat vaativat tiedon hankkimista monilta eri alueilta. Kun oppiminen tapahtuu oman aktiivisen toiminnan kautta, mahdollistuu jäsentyneen tietoperustan muodostuminen ja asia opitaan perusteellisemmin. Oppimisprosessiin kuuluu oleellisesti myös arviointi niin opittujen tietojen ja taitojen kuin oman oppimisen ja ryhmän toiminnankin tasolla.

Projektiperustaisen opetuksen suunnittelussa on tärkeää huomioida oppilaiden motivaation ylläpitäminen. Oppimisen laatuun projektityöskentelyssä vaikuttaa erityisesti se, pitävätkö opiskelijat projektia kiinnostavana ja arvokkaana. Tehtävän kiinnostavuuden ja haasteellisuuden sekä sopivan vaativuustason löytäminen on oleellista.

AskelKuvaus
1. Epäselvien käsitteiden selventäminenOpiskelijat etsivät käsitteet, joiden merkitys ei ole heille selvä.
2. Ongelman määrittelyOpiskelijat keskustelevat avoimesti ongelmasta.
3. AivoriihiOpiskelijat pyrkivät muodostamaan, testaamaan ja vertailemaan erilaisia hypoteeseja ja selitysmalleja.
4. Selitysmallin rakentaminenRyhmän määrittelemä ongelma analysoidaan yksityiskohtaisesti erilaisia selitysmalleja vertaamalla. Aivohiiressä esiin tulleita ajatuksia perustellaan ja järjestellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
5. Oppimistavoitteiden määrittäminen Opiskelijat kirjaavat ylös yhteiset oppimistavoitteet, jotka ohjaavat itsenäistä opiskelua.
6. Itsenäinen opiskelu Opiskelijat perehtyvät itsenäisesti aiheeseen. Tässä vaiheessa voidaan myös järjestää luentoja itsenäisen opiskelun tueksi.
7. Itsenäisen opiskelun tulosten jakaminen Keskustelu lähtee liikkeelle oppimistavoitteista. Opiskelijat vertaavat uusia tietojaan ja auttavat toisiaan ymmärtämään opiskeltua aihetta. Keskustelun tavoitteena on perusteellinen analyysi ongelmasta.
Kuvitus: Hanna Konola